tiistai 28. tammikuuta 2014

I´m in love...

Tämä tarina alkaa oikeastaan kesäkuisista tupareistamme.
Saimme tätini perheeltä lahjakortin erääseen sisustusliikkeeseen, ja voitteko uskoa, kortti odotteli edelleen käyttöä. :) Niinpä sitten päätin viime viikolla lähteä sitä tuhlailemaan.


Päästyäni liikkeeseen nappasin ostoskorin ja valitsin muutamia kynttilöitä. Niitä nyt aina tarvii. Silmiin osui myös pari hyvää tarjousta, eikä niitä nyt voi ohittaa, varsinkaan jos on jo "valmiiksi maksetut" ostokset. :)
Kiertelin liikkeessä ihastellen kaikenlaisia juttuja.


Ja yhtäkkiä: rakastuin.
Juuri Sitä olin etsinyt pidemmän aikaa.
Juuri Sille oli jo paikkakin mietittynä.

Äkkiä kuva, aneleva viesti kullalle. 
"Joo, se on ihan oikeesti vanha!" 
"Noo, kai meen budjetti sen sitte kestää..."
"Kiitos muru! <3"


Nyt se on mun!
Nimittäin tuo iiiiihana peilipöytä! <3


Olin jo monelle selittänyt, kuinka haluaisin meidän makkariin sellasen ihanan vanhan peilipöydän. Oikeesti en ees uskonu sellasta mistään löytäväni mitenkään järkevään hintaan... :)
Tästä vois osoittaa kiitokset sinne tädin suuntaan. Ei se lahjakortti nyt tätä ihan kokonaan kattanu, mutta hyvä alku kuitenkin... ;)



Tänään käytiin tää kaunotar hakemassa kotiin ja toki sille tarvi pikastailaus heti tehdä. :)


Eiks ookin ihana? <3
Ja mun mieheni myös, kun anto luvan ostaa tällasen. <3
(Se on muuten teidän kommenteistanne aina lähes yhtä innostunut kuin mä, vaikka ei sitä myönnäkään julkisesti. ;) Pakko on aina käydä kattomas, onks kukaan kommentoinu, mut niin salaa, et tuskin ees ite sitä tiedän... :))

perjantai 24. tammikuuta 2014

Askarteluhuoneessa

Tää huone on odotellu postausvuoroaan jo pitkän tovin. :)
Suurin viivästyksen aihe on ollu se, että mun tuunailuni jämähti paikoilleen.


Ennen joulua käytiin ostamassa tietokonepöytä ja tuo vitriinikaappi askarteluhuoneeseen.
Ne saatiinkin kivasti paikoilleen. Halusin askarteluhuoneeseen kaapin, minne saa kaikkea mahdollista tavaraa siististi järjestykseen.


Tuolta löytyy nyt sitten paperitavaraa yhdestä laatikosta, leimailutarvikkeita toisesta, nauhoja omasta laatikostaan, inspiraatiokirjoja jne.


Syksyllä löysin kirppikseltä tällaset kellertävät ja kuluneet tuolit. Koska hinta ei ollu kovin paha, päätin laittaa ne kuntoon. Sijoituspaikkakin oli heti selvillä. Askarteluhuoneen pöydän ympäriltä puuttui vielä toimivat tuolit, joten ne saisivat kodin sieltä. :)



Tuolien istuinosat oli valmiiks irti, joten ei tarvinnu muuta kuin päälliset irrotella. Ne taisivatkin olla ihan alkuperäiset. Olivat vanhoilla nupinauloilla kiinni.


Ensin ajattelin laittaa vaan uudet päälliset, mutta sisältä löytyneet "pehmusteet" ei oikeen houkutellu, joten laitoin väliin ylimääräisenä lojunutta superlonlevyä ja vanulevyä. Nuo vanhat täytteet oli aivan järkyttävän pölyiset, joten oli kyllä syytäkin vaihtaa.


Tuolit on selkeesti käsityönä tehtyjä, koska istuinosat ei sovi kuin omaan tuoliinsa. Iästä en osaa sanoa mitään. Tuolien pohjaan oli kirjoitettu varmaankin kappalenumerot. Toisessa oli 20 ja toisessa 21. Lisäks tuoleissa oli ruskealla tollaset koristemaalaukset. Ne vois ehkä joskus tehdä vielä noihin valmiisiin tuoleihin vaikkapa harmaalla, kas kun en sitä aiemmin keksinytkään.


Tuolien rungot saivat pintaansa valkoista maalia.


Istuinosat verhoilin pellavalla. Ei välttämättä käytössä kovin pitkäikäiset kulutuksenkestoltaan, mutta saa sitten ainakin vaihtelua, kun verhoilee joskus uudestaan. :)


Tein koristukseksi vielä tällaiset numeroidut jutut istuimiin. Nyt kaikki sitten tietää, että tämä on juuri se 21. tuoli. ;)



Ja tässä vielä uudistettu pari. ;)


Tuolit pääsivät siis askarteluhuoneeseen tuon kirppislöytöpöydän molemmin puolin.




Moniko teistä ihanista lukijoistani tykkää askarrella?
Mulla oli siitä aiemmin sellanen 90-lukufiilis, mutta sitten näin yhden kaverin tekemiä kortteja, ja käsitykseni askartelutermistä päivittyi tälle vuosituhannelle. :D

Tää kortti, minkä tekniikoita nyt vähän teille esittelen, ei oo mikään vaikea, koska näitä tein joulukorteiksi.
Ei oikeen monen kymmenen kortin tekemiseen viitsi kauheesti kulutella aikaa, joten jotain yksinkertasta ja silti nättiä pitäis aina keksiä. (Joo, älkää antako nyt näitten joulujuttujen häiritä, vaan poimikaa ne ideat tästä...)

Ensin tarvitaan siis leimasin. Käytän lähes vallan akryylileimasimia, jotka kiinnitetään niille tarkoitettuun muovilevyyn. (Tyhjä cd-rasiakin toimii hätätapauksessa. ;) )


Sitten väriä ja kuva painetaan korttipohjalle tai sille paperille, mihin sen nyt sitten ikinä haluaakaan. 
Nuo Distress-värit on hyviä ja niistä löytyy sävyjä aivan hirveästi! Tuo kuvassa näkyvä on lempparini.


Toinen, vähän haastavampi leimailutekniikka on seuraava: Tarvitaan leimasinväri (tai erityisesti tähän tarkoitukseen oleva väritön muste), leimasin, kohojauhetta ja kuumentava apuväline.
Itse käytin tässä mustaa väriä. Kuva leimataan paperiin, ja ennen kuin se ehtii kuivua, päälle ripotellaan reilusti kohojauhetta. Kannattaa käyttää aluspaperia, jotta ylimääräiseen saa koputeltua takaisin purkkiin.

Yläpuolella näkyy pelkkä musta väri. Kohojauhe tarttuu siis musteeseen kiinni. Tämän jälkeen paperi kuumennetaan helpoiten sähkölevyllä, mitä olen itsekin ennen käyttänyt. Tässä talossa on kuitenkin induktiotaso, joten jouduin keksimään vaihtoehtoisen menetelmän. Tähän olis kyllä ihan oikeesti olemassa laitekin, mutta vielä ei oo tullu sellasta hankittua, joten jotain piti keksiä.
Itse käytin silitysrautaa kuumentamiseen. Paperi ei saa missään nimessä osua siihen, mutta oltuaan tarpeeksi kauan lämmössä, jauhe sulaa kiinni musteeseen ja siitä tulee kohopintainen.



Noiden lappusten reunat tuputtelin vielä sormituputtimella tuolla Distress-värillä, mutta siitä en huomannut ottaa kuvaa.

Seuraavaks alkoikin sitten korttien koristelu.
Vasemmanpuoleinen purkki, Dimensional Magic on aika uusi tuttavuus.
Sillä pystyy luomaan läpinäkyvän kohopinnan.
Liguid Pearls tekee kimalletäplistä helmiä.
Glitterjauhe on pelkkää kimallusta,
ja tuo alimpana oleva on joku vanha putkilo Fun Liner Glitter, missä on sekä liima että kimalle samassa.


Tässä alla on käytetty Dimensional Magicia. Jos nyt tekisin toisin, olisin laittanut sitä johonkin muuhun kuin suoraan korttipohjaan. Veti pohjaa kuivuessaan hieman kuprulle, mutta muuten on aivan loistava aine. Esimerkiks pieniä perhosia oon koristellu tolla kokonaan...


Pinnan ollessa vielä aivan märkä ripottelin siihen glitteriä.


Seuraavaks koristelin Fun Liner Glitterillä tuollaiset kiemurat.
Olis ollu mielestäni kauniimpi, jos se olis jääny tollaseks kohopintaseks, mutta liima kuivu lähes olemattomiin ja vain kimalle jäi näkyviin.


Ja sitten vielä helmiä Liguid Pearlsilla.
Aivan ihana tuote. Ei tarvi hermoilla joidenki pienenpienenpienten helmitarrojen kanssa.


Valmis kortti näytti siis hyvin valkoiselta tänä vuonna. Vielä pienet viimeistelyt tein tuolla harmaalla ProMarker-tussilla. Se leviää kauniisti paperille eikä jätä "piirustusjälkiä".


Onkos täällä muita askarteluun hurahtaneita? :)



sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Talvi parhaimmillaan


Täällä on nautittu kotiviikonlopusta ja pidetty unikoulua.
Ekana yönä lähinnä kuuntelin huutoa ja valvoin, toka yö meni jo vähän paremmin.
Tavoitteena on siis jättää lopultakin tuolta 11-kuukautiselta neidiltä yömaitopullo pois.


Jossain vaiheessa ei tarvinnut yöllä maitoa ja yöt meni rauhallisesti, mutta sitten syksyllä sairastelujen myötä annoin yölläkin pullosta. Siitä se sitten alkoi. Yöllä on tarvittu viime aikoina 1-4 kertaa maitoa, siis ei todellakaan oo tarvittu, itketty vaan.
Mutta nyt on menny kaks yötä ilman maitoja.
Viime yönä ei oikeestaan ees itkeny maidon perään, heräili vaan...


Koville nuo huudot ja valvomiset ottaa, mutta toivon, että tää kolmas yö jo kertois sen, että tuloksia tulee, 
ja että meillä vihdoinkin alettais nukkua...


Se näistä vuodatuksista...
Mennäänpä asiaan. ;)

Sain haasteen Milli´s Little Home -blogista.
Haasteen ideana on esitellä teille lukijoille paikka, jossa näitä postauksia kirjoitellaan.

No tuon paikan oottekin jo nähneet monta kertaa.
Tekstit syntyy täällä ruokahuoneessa pöydän ääressä.
Joskus jossain muuallakin, mutta yleensä täällä.
Yläkerran askartelu-/työhuoneessa ei tuu postailtua, koska yleensä ehdin näitä kirjoitella lasten nukahdettua, ja silloin tullaan yleensä vielä alakertaan, että saavat alkaa rauhassa unille.

Tää ruokailuryhmä on ostettu jo meidän ihan ensimmäiseen yhteiseen kotiin, kun olimme vasta menneet naimisiin. On kulkenut mukana jo reilut seitsemän vuotta ja nähnyt neljä erilaista asuntoa.
Tyylillisesti ihan kiva, mutta väri on vähän turhan tumma, ja tokihan se aikakin jäljet jättää...


Tässä kodissa pöydällä on aina liina. En tykkää sitten yhtään tuosta punertavankellertävänruskeesta pöydänkannesta. Mutta onneks on tollasia vahapintaisia kangasliinoja olemassa, ni niitä voi surutta pyyhiä märällä, kun lapset (tai aikuisetkin) niitä sotkee... ;)


Nyt laitankin haasteen eteenpäin seuraaviin blogeihin:

Ruutuoven takaa
Niittykulma
Kotini on Linnani
Ripaus kardemummaa
Onnela maalla



Täällä on nyt nautittu talvikeleistä.
Tänään pienemmän nukkuessa vaunuissa kävimme vähän metsäseikkailulla. ;)
Ensin pelailtiin luistelukentällä, jonka isi jäädytti pakkasten tultua.
Isompi neiti oli aluks kovin innoissaan, mutta kun luistelu ei ekalla kerralla heti onnistunu, ni on into vähän laantunu. Ehkä se sieltä vielä esiin kaivetaan... :)


Oma luistelujää on kyllä täällä tarpeen, koska lähimmälle on matkaa jälleen se 10km.


Välillä musta tuntuu, että toi kamera kasvaa pian mun käteeni kiinni. :)
Nytkin juoksentelin metsässä kuvaamassa kaikkea mahdollista.
Erityisen kauniilta musta näytti männyn rungon jäinen pinta.



Tästä suunnasta ei oo paljon taloa kuvattukaan. :)


Kummallista, että vaikka ulkona on pakkasta liki 20 astetta, ni kun tuo aurinko vaan tulee esiin, niin kovasti tekee mieli pihalle!
Siellä sitten esikoinen juoksenteli pupujussin jälkien perässä.



Ja mä tykkään valtavasti siitä, kun näkee metsässä auringonsäteiden pujottelevan puiden välistä.
Se oli ehdottomasti yks niitä ihanampia juttuja, mihin ihastuin tässä talopaikassa.
Käytiin aurinkoisena kesäiltana katselemassa, mihin se talo nyt sitten oikeen pystytettäisiin...
Tuo sama tunne tuli tänään, kun kuljeskeltiin tuolla aurinkoisessa lumisessa metsässä... <3


Tällaset kalliot on ihan talon lähellä. Tarkkaan kun katsoo, voi huomata tuolla oikeella talon katon harjaa...




Nautitaan näistä ihanista talvipäivistä!
Aurinkoista viikon alkua sinulle! :)