lauantai 14. marraskuuta 2015

Yksi on kaiken yläpuolella

Tänään on vietetty vauhdikasta päivää seurakunnalla lasten toiminnallisessa tapahtumassa.
Oon puuhaillut tapahtumia pian pari vuotta aivan huippujen ihmisten kanssa! Kiitos jokaiselle!
Siis täh, onks siitä jo pari vuotta, kun lapsityö nousi mun sydämelle?! Kyllä se taitaa olla... Aika menee käsittämätöntä vauhtia!


On hämmästyttävää nähdä, kuinka Jumala vie eteenpäin.
Tuolloin pari vuotta sitten muistan, kuinka öisin valvoin pienen vauvan kanssa. 
Öisin tunsin, kuinka Jumala puhui mulle.
Alkoi tuoda ajatuksia lapsityön käynnistämisestä 
pienessä paikallisseurakunnassamme omalla kotikunnallamme.
Ensin innostuin. Sitten kauhistuin. 
Mietin ja rukoilin.
Kunnes eräänä iltana valvoin pitkälle yöhön miettien ja rukoillen. Päädyin haastamaan seurakunnan väkeä mukaan lapsityöhön. Haaste tuntui mahdottomalta: joka viides seurakuntalainen pitäisi saada vapaaehtoistyöhön. Muuten tapahtumia ei pystyisi järjestämään.


Uskoen Jumalan mahdollisuuksiin esitin haasteeni seurakuntalaisille. Usko tai älä. Porukka syttyi idealle ja jo samana päivänä olin saanut yli puolet tarvittavista nimistä listaan.
Silloin tiesin, että tää suunnitelma ei ollut mun oma ajatukseni.
Tiesin, että tää suunnitelma oli tullut ylhäältä!

Talkooväkeä on riittänyt ja lapsia on käynyt kymmenittäin, 
isommissa tapahtumissa jopa toista sataa...
Kiitos jokaiselle!

Tapahtuman näytelmää ja osa kuulijakunnasta seurakunnan salissa...
Monet ihmettelevät, kuinka pikkuruisesta seurakunnasta löytyy energiaa järjestää erilaisia tapahtumia. Paikkakuntalaiset hämmästelevät, kuinka joku vapaaehtoisesti järjestää ilmaista puuhaa lapsille ja näkee vaivaa järjestämisen eteen... 
Vastaus on yksin Rakkaus!
Rakkaus Jumalaa kohtaan, ja Jumalan rakkaus meitä kohtaan.
Sitä rakkautta halutaan olla välittämässä eteenpäin.

Omenatornikisa. Kuinka nopeasti kasaat tornin omenista?
Toivon, että mun elämästäni voisi näkyä Jumalan rakkaus myös sinulle...
On helpottavaa tietää, että tämän myrskyävän maailman yläpuolella on yksi, joka haluaa vain parasta omilleen. On helpottavaa pyytää Isää avuksi, kun pelottaa, kun huoli ja murhe yrittää ottaa yliotteen.

On ihana tietää, että Taivaallinen Isä varjelee jokaisen askeleeni, kun kuljen Hänen johdatuksessaan.


On käsittämätöntä lukea uutisia, kuinka ihmiset ovat häikäilemättömiä, pahoja ja julmia toisilleen. On kauheaa tajuta, kuinka monet elävät pelon keskellä - siellä kaukana ja täällä lähellä. Vaikka uutiset Euroopasta vaikuttavat huolestuttavilta ja pelottavilta, 
Jeesuksessa Kristuksessa meillä on kuitenkin elämä.

Kun epäröit, murehdit ja pelkäät, turvaa elävään Jumalaan.
Jumalan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon.
Kun Jeesus Kristus on puolellamme, kukaan ei voi olla meitä vastaan. <3
Yksi on tän kaiken yläpuolella. Se on Jumala.

Kädentaitoja pääsi tänään harjoittamaan muovailemalla (kuvassa)
ja mm. koristelemalla herkullisia keksejä.
Tällaisia pohdintoja tuli tänään iltateen äärellä. :)
Toivottavasti sait niistä irti sen, mikä oli tarkoituskin...


Tähän vielä herkullinen ohje, jonka sain työkamulta.

Siemennäkkäri (G, L)

2dl maissijauhoja
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl seesaminsiemeniä (itselläni siemensekoitus)
1/2 dl pellavansiemeniä
1/2 tl suolaa
1/2 dl rypsiöljyä
2 1/2 dl kiehuvaa vettä

1. Sekoita kuivat aineet.
2. Lisää öljy ja vesi (kiehuva!).
3. Levitä levyksi pellille.
4. Paista 150 ast. uunissa n 45 min, leikkaa paloiksi 
ja jatka paistamista vielä vartin verran (kunnes rapsakkaa).

Päälle lisäsin siivun valkohomejuustoa ja viikunahilloa. Nam.


Siunattua marraskuun jatkoa sinulle!