Kesä on kulunut vauhdilla. Helteet ovat olleet sen verran kovia, ettei ihan hirveästi ole jaksanut ylimääräisiä puuhailla. Vieläkin lämpimiä päiviä riittää. Tuntuu ihan uskomattomalta, että syyskuussakin pihalla tarkenee vielä t-paidassa.
Esikoinen aloitti jo toisen luokan. Kuvassa oleva keskimmäinen prinsessa aloitti seurakunnan päiväkerhon, jossa käy kunnan järjestämällä taksikyydillä, ja vauvakin täytti jo 7kk. Aika menee käsittämätöntä vauhtia.
Kerhoon tarvittiin tietenkin uusia leggareita. Nämä leggarit on tehty Kangaskapinan Minni-leggariohjeella. Ohjeessa on mukavan korkea vyötärö.
T-paitaompelukset ovat olleet vielä toistaiseksi mulle kauhistus. Keväällä ostin ihanan pupukankaan, jossa oli pupuraportti. Keskimmäinen varasi tuon pupun omaan paitaansa. Niinpä äidin oli sitten toteutettava pupupaita.
Kaavaa mulla ei taaskaan ollut, vaan hieman mittailin toisesta valmiista t-paidasta leveyttä ja pituutta, ja sitten vaan ronskisti saksimaan kangasta. Hihat tein raglan-mallilla, ja koska sellaisiakaan ei oikeastaan ole tullut ennen tehtyä, jouduin tekemään ne pariin otteeseen uusiksi, mutta lopulta sopiva koko löytyi...
Helmaan kiinnitin handmade-merkin. Hihansuihin ja kaulukseen tein kanttaukset kantinkääntäjällä. Omani olen tilannut täältä, mutta täsmälleen samaa mallia en löytänyt enää valikoimasta. Omani kääntää siis 45mm kankaan nelinkerroin. Koska malli ei ole suoraan omaan koneeseeni sopiva, joudun sen kanssa vähän kikkailemaan, että saan sen pysymään paikoillaan.
Nyt kun olen ommellut kanttaukset vielä kaksoisneulalla, en ole aivan optimia kohtaa kääntäjälle löytänyt, mutta eiköhän sekin työnjälki ajan kanssa hioudu.
Mielestäni siitä tuli ihan riittävän onnistunut eka t-paita ja vieläpä ilman kaavoja...
Keskimmäisen kanssa on yritetty askarrella, kun esikoinen on koulussa. Yhtenä päivänä harjoiteltiin ompelukoneen käyttöä ja suunniteltiin sekä ommeltiin yhdessä Vadelma-pupu.
Kangastussilla silmät, nenä ja viikset ja pupunen sai tekijänsä kädenjäljen.
Viimeisin pikaompelus oli tekoturkiksesta tehty bombertakki kaverin 3-vuotiaalle synttärilahjaksi. Kuva hieman vääristää takin vihreää väriä ja sovitusmallikin on muutaman koon isompi kuin lahjan saaja, mutta päällä vaate näyttää aina erilaiselta, niin oli kivampi kuvata se puettuna...
Tämä takki oli taas kerran hetken inspiraatio. Poikkesin kangaskaupassa ja löysin palalaarista ihanan turkispalan. Tuumasta toimeen. Homma tosin meinasi kaatua kaupan vetoketjutarjontaan, mutta onneksi löytyi sitten sopivan värinen ketju.
Haastetta vähän toi se, etten kaupassa tiennyt, minkäkokoinen takista pitäisi tulla. Kaavaakaan ei taas ollut, vaan kotona hain varastosta sopivankokoisia huppareita malliksi, ja siitä pienen pohdiskelun jälkeen jälleen sakset kiinni kankaaseen... Rohkeutta on tässä ompeluharrastuksen aikana karttunut, koska useimmiten lähden tuumasta toimeen enkä jaksa alkaa kaavoja piirtelemään... Ehkä se joskus auttaisi, ja ainakin saisi kaavoja hyödynnettyä toiseen samanlaiseen, mutta...
Tästä tuli niin ihana noiden koristeresorien kera, että näitä täytyy tehdä omillekin neideille... Ja taas olis siis ihan pakko mennä kangasostoksille. Uuups.
Pienimmäiselle on tullut myös jotain pientä ommeltua.
Tää Nappinjan pionikangas on niiiin ihana. Ja värejä tulee aina vaan lisää. Ja kaikki värit on toinen toistaan ihanampia...
Perusleggarit, mallina käytetty jotain valmishousuja, ja leggarien kaveriksi rusettipanta.
Ihanaa lämpöistä auringonpaisteista syksyä sulle!
