"Olen iso ja olen pikkuisen pieni,
on uusi ja outo koulutieni.
on uusi ja outo koulutieni.
Muistan jo kadut ja liikennevalot,
matkalla puiston ja korkeat talot.
Tänään ei reppuni paljon paina,
muistanko läksyni tehdä aina?"
"Olen iso ja pikkuisen pieni, on uusi ja outo koulutieni.
Löytyispä kaveri koulun pihasta, joka minua nykisi hihasta,
kysyisi peliin ja leikkiin mukaan.
Onkohan pihalla vielä kukaan?"
"Olen iso ja pikkuisen pieni,
on uusi ja outo koulutieni.
Yritän oppia kellonajat,
oikean oven ja pihan rajat.
Osaan jo paljon, silti jännittää vähän.
Lähetä enkeli päivääni tähän."
Niin se on vaan taas koulutaival alkanut monella isolla ja pikkuisen pienellä.
Meillä isi aloitti työt jo perjantaina, mutta tänään tulivat oppilaat...
Tyttöjen serkkupoikakin aloittelee tänä syksynä koulutaivaltaan. Meidän pikkuiset ei onneks ihan vielä suuntaa kouluun, vaikka reppu selässä kotona välillä sinne leikisti matkataankin... ;)
Syksyinen on myöskin ilma ollut tänään. Harvinainen ilmiö tälle vuodelle tuo vesisade...
Silloin voikin sitten vaikkapa muistella kesän kivoja hetkiä.
Kavereilta saatiin tuparilahjaa mm. tuo ihana kannu ruusuineen, tuikkulyhty ja jalallinen lasitarjotin.
Vadelmia on syöty omasta maasta (=anoppilan puolelta) kyllä ihan riittämiin, ja pakkasessakin niitä on odottelemassa talvea ja pienempääkin kiisselinsyöjää. :)
Yks ehkäpä lempparilahjani on tää valokuva kehyksineen, jonka saimme serkultani. Kuvassa on äitini isä vanhempineen ja sisaruksineen. Kuva on jostakin 40-luvun alkupuolelta. Rakas pappani on jo monta vuotta sitten päässyt kivun ja kärsimyksen keskeltä Taivaan Kotiin, mutta muistot elää... <3
Tää kuva pääsee varmasti muiden vanhojen tärkeiden kuvien kanssa seinälle kollaasiin, kunhan vaan siihen asti ehditään tässä sisustamisessa... Kiitos vielä serkkuseni! <3
Jatketaanpa kierrosta. ;)
Olkkarissa alkoi viime viikolla nuo pastellisävyt äklöttää, joten täytyihän sitä lähteä tyynyostoksille... ;)
Mintunvärinen sai vielä hetkeksi jäädä kurkkimaan toisten taakse, josko vielä tulis niitä kesäisiä fiiliksiä...
Aika lailla kyllä tekee jo mieli vetää villasukat jalkaan. Varsinkin näin sadepäivänä.
Raksailutkin etenee tasaisesti koko ajan.
Viime viikolla saatiin lasiterassin betonit valettua.
Samoin autotallin ajoliuska valettiin...
Alakerran vessan naulakko on ostettu joskus aikaa sitten, ja on ollu meillä jo vanhassa talossa.
Yritin etsiä sille kaveria yläkerran vessaan, ja aika kivasti mielestäni onnistuin.
Tähän tarvii vaan vielä keksiä jotkin nimikoimisjutut, että tietää, mihin kätensä kuivailee.
Yläkerran vessa sai lopulta myös peilin, joka ei oo kylläkään vielä kiinni seinässä, vaan aseteltu hienosti altaiden kannatuksella tonne taakse. ;)
Peili on samaa sarjaa kuin alakerrassa, mutta hiukkasen leveämpi, jotta riittää kahden altaan taakse.
Ja jopa tää kullan sävy on alkanu näyttää musta ihan kivalta, kun ympäristössä on muuten paljon kylmiä sävyjä.
Loppuun vielä parit puuhastelut.
Askarteluhuone oli jo hetken järjesteltynä, mutta järjestys vaihtui jo. Ehdin siinä kuitenkin ekan kortin askarrella pienelle prinssille.
Esikoinen ilmoitti joku päivä, että olis hyvä päivä leipomiseen. Halusi leipoa kakkua. "Sellaista, missä kestää kauan." Noh, oikaistiin sen verran, että otettiin kaupan valmispohja. Tyttö sai levitellä hillot pohjan päälle, yhdessä vatkattiin kermat ja lime-valkosuklaarahkat. Sitten hiukan "askarteluja" sokerimassasta koristeeksi. 3,5wee sai myös harjoitella pursottamista, jos vaikka oppis äitiään paremmin. Hyvinhän tuo ekakertalaiselta onnistuikin, vaikka ihan koko kakkua ei jaksanu pursotella...
Kyllä oli neidin kiva pyytää isi hommista päiväkahville, kun oli ite tehny kakun. :)
Vaikuttaapa mukavalta blogilta, jäinkin heti lukijaksi :)
VastaaPoistaTervetuloa joukkoon! :) Täällä tosiaan asustellaan rakennusprojektin keskellä. Loppusuoralla tosin jo mennään... :)
PoistaHyvä, että lahja oli mieluisa. Ajattele, että siinä kuvassa pappa vielä näkee ja katselee meitä <3
VastaaPoistat. serkku
<3 Niinpä!
Poista