Alkuvuosi on ollut meillä perinteiseen tapaan yhtä juhlaa, kun kaikkien synttäreitä vietetään heti vuoden alkajaisiksi. Myöskin pienin tulokas sai oman juhlapäivänsä helmikuun ensimmäiselle viikolle.
Perheeseemme syntyi kolmas prinsessa. <3
Niin suloinen ja niin täydellinen. <3
Jumalan luomistyö on ihmeellinen.
Miten jokainen ihminen voikaan olla niin ainutlaatuinen?!
Isosiskotkin kasvavat kovaa vauhtia.
Esikoinen täytti jo 8 vuotta ja keskimmäinen juhli 5-vuotissynttäreitään talvilomaviikolla.
Vaikka vauvan kanssa ensimmäiset päivät ovatkin sujuneet hyvin, isosiskon synttärit vedettiin kuitenkin melko iisisti ja kakkukin syntyi äidin ja iskän yhteistyönä. <3
Viimeisinä viikkoina ennen laskettua aikaa huristelin ompelukoneella useana iltana. Tein monenlaista ompelusta, ja tähän päivitänkin nyt osan niistä...
Esikoisen kanssa käytiin Nappinjan kivijalkapuodissa, ja sieltä hän valitsi itselleen tämän ihanan Pioni-kankaan.
Kaavana käytin Kangaskapinan Talviperhonen-mekkokaavaa, josta jätin frillat pois ja tein vain pidemmän helman.
Kauluksen resorin kiinnitin kantinkääntäjän avulla. Tilasin sellaisen taannoin ja pikkuhiljaa olen opetellut sillä tekemään kauluksia.
Samaisesta kankaasta roosa-tummansininen väritys innosti ompelemaan itselleni imetyspaidan. Imetyspaitavalikoima lähikaupungin liikkeissä tuntuu olevan tasan se yksi toppiversio ja kaksi t-paitaversiota, joten jotain täytyi muutakin saada tulevien kuukausien varalle.
Tummansininen trikoo oli odotellut kaapissa jo jonkin aikaa ja se mätsäsi sävyistään just eikä melkein.
Netti on täynnä kuvia imetyspaidoista, mutta yleensä niissä ei kerrota tarkemmin luukkuosiosta. Sen vuoksi pitkän aikaa mietin, millä tavalla sen toteuttaisin.
Tässä paidassa on siis ikään kuin kaksi paitaa, jotka ovat hartiasaumasta kiinni.
Nurjan puolen kuvista näkee, että "kainaloaukko" onkin sitten suurennettu niin, että ylempää "paitaa" nostamalla voi imettää tuosta luukusta.
Takakappale on alemmasta "paidasta" myös auki kainaloaukosta.
Muutamien käyttökertojen kokemuksella paita toimii!
Kaveriksi tein myös tuubihuivin ja pikkuneidille pökät viimeisistä jämäpaloista.
Koska vauvan laskettu aika ohitettiin reippaasti, alkoi viimeiset päivät olla pitkästyttäviä. Odottavan aika on todellakin pitkä!
Kulutin aikaani siis ompelemalla ja virkkaamalla vauvalle peiton.
Sukupuolesta ei ollut mitään varmuutta, mutta oma fiilis oli niin vahva, että virkkasin myös vaaleanpunaiset neliöt valmiiksi. Jätin ne vain kiinnittämättä vielä siltä varalta, ettei vauva olisikaan tyttö. ;)
Koska veikkaus piti paikkansa, kiinnittelin palaset sitten sairaalassa paikoilleen, kun vauva nukkui heti pitkiä unia.
Söpö unipupu oli keskimmäisen lahja tulevalle vauvalle. Lahja käytiin valitsemassa etukäteen ja näin valmistauduttiin hänen kanssaan siihen, ettei hän enää olekaan se perheen vauva.
Hyvin tuntuvat isosiskot ottaneen pikkuisen vastaan.
Arki on alkanut. Isyyslomaa ja hiihtolomaa on vietetty tähän asti, mutta nyt opettelemme elämään sitä turvallista perusarkea.
<3