Rakkaat

Nyt on juhlat juhlittu. Siis ainakin nämä nelivuotissynttärit. Tai oikeastaan huomenna tulee vielä yhdet vieraat kakulle, mutta eiköhän sitten neljät kestit riitä... ;)

Prinsessa toivoi prinsessakakkua ja tarvihan sellanen sitten kokeilla tehdä...

Aamupäivällä, kun tyttö oli pihalla, yritin salaa tehdä kakkua. Siinä sitten väkersin nukelle mekon yläosaa sokerimassasta, ja satuin seisomaan ikkunan edessä. Tyttö katsoi ulkoa ja yritti elehtiä iloinen yllättynyt ilme kasvoillaan, tekeekö äiti prin-ses-sa-kak-ku-a. Niinpä niin. Paljastuin.

En usko, että tää jää ensimmäiseks ja viimiseks prinsessakakuks. Ei ollu loppuviimeks ees ihan hirmu vaikee tehdä, vaikka eihän tuo sokerimassa nyt ihan täydellisesti tuohon päälle asettunu. Kelpas prinsessalle kuitenkin. :)

Tyttö pääsi myös ite auttamaan juhlavalmisteluissa.

Tehtiin kakkutikkarien sijaan helpompi ja nopeampi versio, vaahtokarkkitikkarit. Olivat hittimenestys. Näitä tehdään toistekin!

Kekkereillä oli kaiken kaikkiaan kahdeksan aikuista ja seitsemän lasta, joista vanhin täyttää kohta viisi, joten vauhtia ja meteliä riitti. Kivaa oli kuitenkin kaikilla. Kiitos vielä vieraille!

Suolaisena palana oli Hannan blogista saatu idea, tortillapohjista tehdyt pikkupizzat. Kiitos Hanna! Simppeleitä ja herkullisia. Lisäks tehtiin perinteisiä coctailtikkuja.

Muffinit, kakku ja tikkarit veivät sopivasti makean nälän...

Onnea vielä rakas! <3

Isillä on vielä huominen lomaa ja sitten alkaa tässä perheessä arki.

Lomasta on nautittu hirmuisesti. 

Lapset ovat olleet innoissaan, kun isi on aamulla kotona, kun herätään, isi on ehtinyt leikkiä ja viettää aikaa murujen kanssa.

Ja kyllä se vaan myönnettävä on, että äitikin on nauttinu suunnattomasti siitä, että isi on ollu kotona. <3

Meillähän oli talon lopputarkastus juuri ennen joulua, ja sen jälkeen on unohdettu kaikki työnteko loman ajaksi ja nautittu vain toistemme seurasta.

On ollu käsittämättömän hienoa, että aamulla voi herätä rauhassa, juoda aamukahvit kullan kanssa yhtä aikaa ja käpertyä rakkaan kainaloon vaikkapa keskellä päivää. Oikeastaan hyvinkin ihmeellistä, että yhteistä aikaa voi olla myös muulloinkin kuin keskellä yötä, sillä viimeisen parin vuoden aikana toista ei oo paljon ehtiny nähdä... Mutta nyt on hyvä olla. ;)

Lopputarkastuksesta ja raksailuista yritän saada vielä piakkoin päivitystä.

Mukavaa alkavaa tammikuista viikkoa!